25.2.2017

Munakennoharjoitus

hienomotoriikka

Munakennoharjoitus on kiva leikki pienemmille lapsille! Katso helpot ohjeet alta:

Munakennoharjoitus

Tarvikkeet:

  • tyhjä kananmunakenno
  • isoja puuhelmiä
  • värikynät
  • lusikka
Ota tyhjä munakenno ja väritä kennon pohjat eri väreillä. Värien tulee olla samat, kuin puuhelmissä. Aseta helmet värinsä mukaiseen kennoon ja laita lusikka päälle. Sulje kenno ja koristele haluamallasi tavalla. 

Idea!

Leikin idea on, että lapsi avaa kennon ja laittaa helmet avatun kennon kannelle. Siitä lapsi siirtää lusikan avulla nostellen puuhelmet takaisin paikoilleen lajitellen ne värinsä mukaan. Harjoitteessa lapsi oppii silmän ja käden yhteistyötä sekä värilajittelua. 

Munakennoja voi keksiä samalla periaatteella lisääkin:) 


24.2.2017

En usko uhmaan!

uhmaikä


Mistä uhmaiässä on oikeasti kyse? Onko lapsen tarkoituksena oikeasti uhmata vanhempia? En usko uhmaan, vaan uin pintaa syvemmälle. Lue alta ja saatat saada uutta ajateltavaa uhmaan:)

Mikä on uhma?

Uhmaikä on oikeasti tahtoikä. Tahtoikä kuvaa ikävaihetta oikealla tavalla ja kertoo, mistä ikävaiheessa on oikeasti kyse. Lapsi alkaa itsenäistyä ja ymmärtää, että hänellä on oma tahto. Lapsi alkaa havaita, että hän voi tehdä valintoja ja ilmaista omaa tahtoaan. Näin tarkasteltuna kyse on oman tahdon kokeilusta, ei siitä, että lapsi uhmaisi aikuista.

Tahtoikä on tärkeä kehitysvaihe, joka vie lasta kohti itsenäisempää minää. Aikuisen tehtävänä on ymmärtää, että pohjimmiltaan kyse on tästä kehitysvaiheesta. Näin tarkasteltuna aikuisen ei tarvitse ottaa lapsen tahtoilua itseensä ja asettua lasta vastaan saaden aikaan kielteisen tahtojen taistelun itsensä ja lapsen välillä.

Miten tukea tahtoikäistä lasta?

Tahtoikäinen lapsi joutuu usein pulaan halujensa kanssa:) Tästä alkaa usein itku ja huuto, jossa aikuista tarvitaan rauhoittamaan lapsi. Monesti lapsen pettymyksen tunteet aiheutuvat siitä, kun lapsi ei saa tahtoaan läpi. Aikuisen tehtävä onkin asettaa rajat pohtien, milloin lapsi voi saada tahtomansa ja milloin taas ei. Lapsen rauhoittamiskeinot ovat kunkin lapsen kohdalla yksilöllisiä. Oma vanhempi tietää varmasti parhaiten, kuinka oman lapsen saa rauhoittumaan. Välillä aikuisen täytyy mennä itse rauhoittumaan ensin, jotta voisi olla aikuinen lapselle, eikä vajoa itse lapsen tasolle käytöksessään:)

Tsemppiä kaikille tahtoikäisten vanhemmille!

23.2.2017

Jääpallokoe

jääpallokoe

Teimme lasten kanssa pienen kokeen:) Mitä tapahtuu vesi-ilmapalloille pakastimessa? Testasimme ja mitä tapahtui sitten, katso alta:)

Jääpallokoe

Laitoimme vesi-ilmapalloja yöksi pakastimeen ja pohdimme, miten ne mahtaisivat käyttäytyä. Olisivatko ne aamulla rikki vai ehjiä? Jännää:) Poikanen on nyt eskari-iässä ja kaikki tutkiminen on hyvin ajankohtaista sekä kiinnostavaa. Hän haluaa paljon tietoa asioista ja siksi tutkiminen kiinnostaa.

Aamulla ilo oli suuri, kun pakastimesta löytyi kolme hienosti jäätynyttä jääpalloa! Laitoimme ne pöydälle sulamaan, koska halusimme seurata, mitä tapahtuu niiden sulaessa. Sulatessaan ne poksahtivat rikki itsestään, mutta sisälle jäi hienot, upeat jääpallot. Kannoimme jääpallot ulos. Niitä oli kiva räiskäytellä pitkin poikin pihakatuja :)

Naurua ja iloa riitti tässä leikissä! Suosittelen!

22.2.2017

Tutkiva lapsi

tutkivat lapset


Millainen on tutkiva lapsi? Huomaammeko me aikuiset kiireen ja arjen keskellä antaa aikaa lapselle pysähtyä tutkimaan asioita ympärillään? Kevään tullen on hyvä aika pohtia näitä asioita ja herätä tutkimaan ympärillä heräävää luontoa:)

Tutkiva lapsi

Kevät tuo luonnosta esiin paljon uutta ja ihmeellistä tutkittavaa. Lapset ovat luonnostaan tutkijoita ja hyvin kiinnostuneita erilaisista asioista ja ilmiöistä. Usein sellaisista, joita me aikuiset emme pidä niin merkityksellisinä. Mutta lapsen näkökulmasta katsottuna, ne usein saavatkin merkityksen! On ihmeellistä nähdä, kuinka pieni lapsi kyykistyy poimimaan kävyn maasta ja haistelee sitä nenä rutussa:) Tai kun hän tiputtelee pieniä kiviä jokaiseen kaivoon, mikä matkalla eteen tulee sanoen "lop lop". Kaupassakin on kiva tutkia mitä hyllyistä löytyy ja mitä hyllyn takana on sekä kuinka pitkälle käytävä jatkuu!

Tutkimisen merkitys lapselle

On hyvä ymmärtää, miten tärkeää tämä kaikki on lapselle. Saadessaan tutkia lapsi oppii ihmettelemään, havainnoimaan ja päättelemään asioita. Tutkivaa oppimista käytetään yhtenä pedagogisena menetelmänä lasten opettamisessa. Siinä tutkimalla opitaan tutkittavasta asiasta tai kohteesta jotain uutta ja syvennetään omaa osaamista. Tutkiminen on hyvä tapa oppia uutta!

Kuinka tuen tutkivaa lasta?

Aikuisena voin tukea lapsen tutkimisen halua vaeltamalla hänen kanssaan ihmetellen, havainnoiden, pyörien ympäriinsä vailla määränpäätä osoittaen lapselle tutkittavia asioita. Oma kärsivällinen asennekin merkitsee paljon:) Lapsen tutkimisen seuraaminen on kuitenkin minusta hyvin palkitsevaa, sillä on ilo nähdä, kuinka hyvin ja pitkäksi aikaa lapsi sitoutuu toimintaan tutkiessaan!

Tutkivaa kevättä kaikille!